maanantaina, syyskuuta 12, 2005

uneen

rapisee hidas hiekka
portaat pudottavat
takaperin askelein
vajoten kuljen
riittävän kauas, verhot
heiluvat, ovet
aukeavat

(astu sisään)

asemalle
jossa oudot konnarit;
heidät tunnen kyllä
ja he tuntevat minut
ja kohta kaikki on hoidettu:
pahvinpalassa reikä kulmassa ja
juna savuaa, kiskot, pilli huutaa

pitkä käytävä, tässä
avoin ikkuna ja valaistu yö
vapaa maa